Millainen talo kannattaa rakentaa?

Energiankulutus on noussut pääaiheeksi rakennettaessa uusia omakotitaloja ja korjatessa vanhoja. Välillä tuntuu, että edetään jopa liian nopein askelin ja saatetaan tehdä rakenteellisia tai taloudellisia virheitä. Miltei kaikki valmistajat ovat käyneet saman asian kimppuun tyypilliseen suomalaiseen tyyliin yhtä aikaa ja alkaneet suunnitella passiivitalon markkinointia. Passiivitaloja syntyy kuin sieniä sateella, niin puusta kuin kivestäkin ja kilpailu on kovaa.

Mukana matalaenergiabuumissa

Nyt, kun olen ollut mukana jo muutamia vuosia näissä energiansäästötalkoissa, on monia asioita alkanut selvitä.
Minulle on herännyt epäilys, onkohan aivan viisasta rakentaa passiivitaloa vai riittäisikö pelkkä matalaenergiatalo? Päivänselvää on, että energiaa tulee säästää jo ilmaston takia ja vielä tärkeämmäksi asia tulee kun mittasuhteet selviävät. Talojen lämmitykseen kuluu Suomessa energiaa enemmän kuin liikenteeseen.

Mikä on passiivitalo ?

Passiivitalo on VTT:n määritelmän mukaan talo, joka kuluttaa lämmitykseen Etelä-Suomessa 20 kWh lämmitettävälle bruttoneliölle vuodessa. Tämä määrä saa kulua sähkölaitteista ja ihmisistä kertyvän hukkalämmön lisäksi. Matalaenergia talossa vastaava lukema on 40 kWh. Helpommin ymmärrettäväksi, ainakin vanhoissa taloissa asuville aihe tulee, kun energiamäärä muutetaan öljyksi, eli 4 litraa vuodessa lämmitettävälle neliölle. Tämä tarkoittaa 150 m² keskikokoisessa talossa 600 litraa öljyä, rahassa n. 600 € vuodessa lämmitykseen. Passiivitalossa se olisi 300 € vuodessa, eli puolet matalaenergiatalon kulutuksesta.

Passiivi- vai matalaenergiatalo ?

Päästiin otsikon aiheeseen, kumpi on kannattavampaa rakentaa. Mikä on suhde rakennuskustannuksissa ja säästössä, paljonko voidaan järkevästi investoida 300 €:n vuosisäästöllä?

Lämmöneristekauppias tietysti päätyy passiivitaloon, mikä voi olla varsin vaikea perusteltava, kun ihmiset heräävät ja alkavat ajattelemaan. 20 kWh:n kulutuslukema on varsin vaikea saavuttaa ja lievälläkin huolimattomuudella tai ajattelemattomuudella tätä ei saavuteta. Kumpaankaan versioon ei lämmityslaitteisiin kannata sijoittaa kovinkaan paljon ja maalämmön saa unohtaa aivan ensimmäiseksi. Tällaisessa talossa suurin energiahukka tulee ilmanvaihdosta, jonne lämpöpumppu tulisi sijoittaa.

Ongelmana talojen liika lämpiäminen

Tällaisten talojen suurimpia ongelmia on liika lämpiäminen, jolloin säästöt lämmityksessä voivat hukkua viilentämisen kustannuksiin. Paksut varaavat massat saattavat olla jopa ongelmallisia, joten moni asia on ajateltava toisin. Hyväksi ja halvaksi, sekä vähän huoltoa vaativaksi ratkaisuksi on todettu ilmanvaihdon korvausilman ottaminen maaperän kautta. Niin sanotulla maalämmönsiirtimellä, ilmanvaihdon korvausilma kuljetetaan n. 200 mm paksua muoviputkea pitkin maan alla talon ympäri, jolloin ilma kesäaikaan jäähtyy n. 16 asteeseen ja talvella taas lämpiää ilman energian käyttöä lämmitykseen.

Lattialämmitys onkin tarpeeton

Passiivi- ja matalaenergiataloissa myös lattialämmitys alkaa olla tarpeeton, koska se kytkeytyy päälle erittäin harvoin, ainoastaan kaikkein kovimmilla pakkasilla. Tämä on otettava huomioon lattiapinnoitteita valitessa, kivilattiat tahtovat tuntua kylmiltä, jolloin aidot parkettilattiat ovat miellyttävämpiä. Myös talon rakenteissa kannattaa ottaa huomioon vähäinen lämmitystarve, jotta lattiat tuntuisivat lämpimämmiltä. Lämmin alapohja on rakenteena ulkoilmalla tuuletettua merkittävästi miellyttävämpi.

Kikkailu koituu kalliiksi

Useissa passiivitalohankkeissa mukana olleena, on silmiin pistänyt monen rakentajan liika innovatiivisuus. Taloon hankitaan miltei kaikki tekniikka, mikä on saatavissa, vaikkei kaikki tämä ole tarpeellista, eikä ainakaan taloudellisesti kannattavaa. Härvelitekniikka ei kuulu passiivitaloon, vaan se vaatii usein paljon huoltoa ja korjausta ja vie vieläpä oman tilansakin.
Massiivisilla takoilla ja leivinuuneillakaan ei paljon ole käyttöä passiivitaloissa, herkän ylilämpiämisen vuoksi. Vesitakka saattaa olla toimiva ratkaisu, jossa tulen ihastelun ohella lämpö siirtyy käyttöveden lämmittämiseen. Saksassa on jo vuosikymmeniä tehty passiivitaloja, joissa vesitakka on varsin yleisessä käytössä.

Valaistus on tärkeä yksityiskohta

Halogeenivalaistus sopii erittäin huonosti matalaenergiataloon, koska se luovuttaa paljon lämpöä aiheuttaen helposti ylilämpenemistä. Samoin hehkulamppu kuuluu samaan kastiin. Valon määrä on vielä huono LED tekniikassa, mutta kehittyy nopeasti ja siinä onkin yksi tulevaisuuden vaihtoehto. Säästölampuissa on myös potentiaalia ja vanha loisteputkitekniikka muodostaa sekin vain vähän hukkalämpöä. Tietysti ikkunaratkaisuilla, ilmansuunnilla ym. talon suunnittelulla on merkityksensä talon valaistukseen.

Kosteustekniikan osuus on ehdottomasti otettava huomioon

Hyvin vähän energiaa kuluttavassa talossa rakenteiden kosteustekninen toimivuus tulee varsin ratkaisevaksi, joten tähän aiheeseen tulee paneutua huolella. Kosteustekniikan tuntemus ja huomioiminen on muutenkin, sanoisinko lasten kengissä, ja sen huomaa hyvin tutustuessa isojenkin valmistajien passiivitalohankkeisiin. Paksut eristekerrokset viilentävät rakenteita ja kondenssivaara rakennuksen ulkopinnoilla lisääntyy. Tämä koskee erityisesti ylä- ja alapohjan rakenteita, kattoa ja rossipermantoja, mutta myös muita rakenteita. Matalaenergiataloon käyvät aivan samat kosteustekniset suunnitteluperusteet parhaaseen lopputulokseen pääsemiseksi. Rakenteen tulee olla tiivis sisältä ja ulospäin harveneva, mielellään kertoimella viisi.

Malander Passiivitaloissa asia on ratkaistu käyttämällä ulommaisena Fuktisolin salaojittavia lämmöneristeitä. Salaojittava lämmöneriste toimii Gore-Tex-kalvon tavoin päästäen höyryn ulos ja pitäen samalla veden ulkopuolella. Paljon käytetty alapohjarakenne taloissamme on lämmin alapohja, jonka toin Suomeen jo 90-luvun alkupuolella. Kyseessä on lyhyesti ja ymmärrettävästi matala ja lämmin kellari talon alla. Hyvä kattoratkaisu on suljettu kattojärjestelmä, joka tuuletetaan vasta aluskatteen yläpuolelta, tämä nostaa aluskatteen alapuolisen tilan lämpötilaa ja säästää energiaa. Tunnetuimmat vesihöyryä läpäisevien aluskatteiden valmistajat ovat Tyvek ja Delta.

Hyvä ja huolellinen suunnittelu on kaiken lähtökohta

Kuten huomaatte passiivi- ja matalaenergiatalon perusteellinen suunnittelu on ensiarvoisen tärkeää. Vaarana taloa rakennettaessa on kustannusten karkaaminen ja taas vuosien saatossa talossa asuttaessa vaarana ovat suuret huoltokustannukset, sisäilman liika lämpiäminen sekä kosteustekniset ongelmat. Toteutettaessa erittäin vähän lämmitysenergiaa kuluttavia taloja, tulee perehtyä paljon muuhunkin kuin pelkän seinän U-arvoon tai kauniiseen kiiltävälle paperille painettuun kuvastoon. Älyttömän paksut seinät voivat vaikuttaa myös talon käytettävyyteen ja jopa painoon, joka taas helposti lisää kustannuksia aina perustusrakenteista lähtien.

Matti Alander

M. Alander Oy
Malander Passiivitalot
02-4795115
www.malander.fi